When you try your best, but you don't succeed...

Mun unettomuutta on kestäny nyt parisen viikkoa jo, hermot menee pikku hiljaa. Nukahdan vasta aamuvarhasella, not so nice. Eikä asiaa auta yhtää, vaikka heräisin mihin aikaan tahansa, nukahdan tosiaan vasta aamulla. Vituttaa.
Ja nyt tän viikon painonpudotukses on todellaki näkyny toi viime lauantain ryyppäämine. Paino on nyt vasta laskenu takas siihe mitä se viikko sit oli. Huoh. Pitkä matkahan mulla on vielä edessä, mä pystyn kyllä siihen. Kunhan vaan oppisin jättämään noi viinat ees hetkeks rauhaa. Kyl se taas viikonloppuna sit nähää, et millane tää mun itsehillintä on alkoholin - luontaisen viholliseni - kanssa. I just hope that I win...
Aloin myös tänään miettimään, että sitten kun oo ihan oikeesti laihduttanu niin paljon, että oon tyytyväinen... Niin, miten helvetissä mä pystyn palaamaan takas normaaliin syömiseen? Tänään tuli syötyä melko normisti ja ahdistuin aikalailla. Mä tiedän, että mä en siitä määrästä liho, mutta en myöskään laihdu. Ja tietty aloin liikkumaa ihan ku pakkomielteisesti. Eli loppuuks tää mun kalorien laskenta koskaan vai onks tää sellane asia, jonka kanssa mä tuun viettämään loppuelämäni?... Ehkä mä saan sen sit joskus selville, ehkä........

Ja tietty, Skins sai mut taas itkemään..... Gosh, I'm addicted...

Hmph, skins...

Itkin niin paljon, ku kattelin skinsiä. En kestä! Sen on vaan pakko olla maailman paras sarja ikinä. Tietty on aika perseestä, että tästä täydellisyyden huipentumasta on vaan ihan pakko tehä myös jenkkiversio... Ihan ku ne imbesillit ei brittienglannista mitään ymmärtäs, huoh...



Ja kai se on sanomattaki selvää, että tänhetkinen lemppari on ehdottomasti Cook.... </3

 Tietty ootan melko kauhulla vitoskautta, koska nää jo tutuks tulleet tyypit ei siinä enää ole... Tietty tää sama kävi myös ykkös- ja kakkoskauden hahmoille, mutta mutta... Jotenkin oon vaan enemmän näihin kiintyny <3