Salaa liikkumista!?

Oon taas päässy takas mun lenkkeilyrutiineihi, eli iltasin oon onnistunu repimään perseeni sieltä sohvan pohjalta ja suunnistanu ulos. Vaikka olis ollu kuinka pimeetä... Ongelmaks tässä on muodostunu tosin yks juttu; jostain syystä haluan pitää tän mun uudelleen syttyneen lenkkeily-innostukseni salassa tolta mun miesystävältä. Ja se nyt on helpommi sanottu ku tehty, ku pelkään että se on joku kerta täällä mun kämpillä jo venaamassa ku tuun juoksemasta. Ja se jotenkin ahdistaa, ku en haluais käydä juoksemas sen kans, ku tunnen muutenki olevani jo ihan tarpeeks plösö sen seuras...
Ja nyt ku se on alottanu saleilun ym. paskan, ni sehän on koko ajan patistamassa muaKIN liikkumaa. Jihu. Se on alkanu tarkkailee mun syömisiä, ja jos vähänki menee överiks ni samantien tulee jotain "junk in the trunk"- kommenttia.... -.-' HUOH!! Se saa mut taas niin epävarmaks ja kuvottuneeks omasta kehosta, ettei mitään rajaa. Ja vittu ku se osaa masentaa!!!

Tavoitteissa pysymistä.

Mä oon pysynyt mun asettamissa kaloritavoitteissa eli maksimimäärissä, SILLOIN kun en oo oleskellu miesystävän seurassa. Eilen se oli taas täällä mun luona ja syötiin jäätelöä! -.-' Mutta onneks se sit halus lähtee lenkille ja mehän mentiin. Eli ei oo NIIN  huono omatunto tosta herkuttelusta. Karkki- ja viinalakko on kestäny huiman viikon, wuhuhuu. Mut ainakaa en viikonloppuna repsahtanu, luoja sentää se oli lähellä!!! Toivon, että saisin elettyä ilman kyseisiä paheita kuukauden tai pari. Olisin niin tyytyväinen.
Noh, onneks en nyt tota poikkista nää ku vasta ens viikolla seuraavan kerran, joten vois tästä tää paino jopa vähän pudotakki. Jostain syystä mä kuitenkin koen ton lenkille lähtemisen kauheen vaikeena, en vaan ymmärrä miks. Käyn siellä, jos pääsen aikasin koulusta eli kun on vielä valoisaa. En ymmärrä, miks en vaan halua pimeeseen aikaan lähteä, vaikka on katuvalot sun muuta. Tänään on vaan mentävä!!!! Olis ihanaa saada motivaatio tota liikuntaa kohtaa takasin...

Back to school.

Loma loppu ja koulu jatkuu taas. Vituttaa. Olo on jotenki ulkopuoline, vaikka kavereita siin ympärillä onki. Yritin olla iloinen ja puhelias, mutta mutta... Masistelin ja olin ihan helvetin väsyny koko päivän. Aattelin, et mitä ees teen siellä? Ois ehkä ollu vaa parempi, et oisin jääny himaan sairastelemaa, koska uutena vuotena paitsi palellutin itteni, ni myös törppöilin oikeen urakalla. Oon nykyään humalassa ihan täys kusipää ja vihaan itteeni sen takia. Miesystävä joutu kestämään vaikka mitä, ja oonki katunu niin paljon sitä päivää ja omaa käytöstäni. En vaan saa purettua tätä mun pahaa oloa kellekkään selvinpäin, ni humalassa oon vaan niin vihanen ja katkera, ku mun elämä on näin paskaa.
Ja tänään alko taas vaihteeks uus elämä ja blaa blaa blaa. Haluan vaan takas siihe pisteesee missä olin viime vuonna; huomattavasti pienempi ku mitä tällä hetkellä. En voi ymmärtää, miten oon päästäny itteni taas lihomaan!!!! Kontrolli nyt heti takasin! Ainaki herkkulakko alko ja toivottavasti saan taas alotettua säännöllisen liikunnan ja mikä tärkeintä: RUOKAVALION! max. 1200 kcal/päivä, ni ois aika kiva...