Still alive.

Kesä meni töitä tehdessä ja viimesen viikon olinki hieman etelän lämmössä. Ryyppäsin liikaa ja söin paljon ihanaa ruokaa! Toivon, että koulun alun myötä tää elämä ja laihdutus taas tästä tasaantuu ku opinnot vie kaiken energian. Ja pystyn tosiaan taas keskittymään paljon paremmin siihen, mitä pstän kurkustani alas.

Ja nyt ku pääsee taas viettämään vähä paremmin omaa aikaa ihan omassa kämpässä, ni voin pitää taas muutamia paastopäiviä... :) Ja koulukin on suonu tällä hetkellä pari vapaapäivää joka viikolle, ni syksystä tulee ainaki melko iisi!

Eli tällä hetkellä hyvä olo.

Syöksykierre

Kielsin just mun miesystävääni tulemasta huomenna tänne! Vetosin siihen, että mun on ihan PAKKO lukee perjantain tenttiin ja se vaa olis tiellä... Todellinen syy oli se, että aion syödä huomenna mahdollisimman vähän ja keskittyä mun laihdutukseen. Pelkään jotenki, että tää mun painonpudotus lähtee TAAS lapasesta ja kohta makaan vaan sängyllä pystymättä tekemään yhtään mitään sydän hakaten tuhatta ja sataa  - vaan sen takia, että olis tullu paastottua taas liikaa ja mun keho huutaa ravintoa!

Haluaisin pudottaa painoa terveellisesti, lenkkeilemällä ja syömällä oikein. Mut jotenki on vaan helpompaa karsia siitä ruokapuolesta ja murehtia siitä sitte, kun se ahmimiskohtaus iskee.... Haluan vaan, että mun paino tippuis salamavauhtia ja oisin jo edes yhtä pieni, mihin viimeks pääsin... Ajatella, mun paino on jopa alkanu vitosella! Sit musta tuli onnelline ja ruoka alko maittamaan, alkoholi vielä enemmän. Ja nyt miesystävän kaa vedetään mättöä kilpaa. Onneks tää kuukausi on sellane, et rahat on tosi tiukilla, eikä mulla oo ees varaa ryypätä! :D

Ja hei, mulla on enää yks koulupäivä. Mihin tää vuosi on oikeen kulunu?

Stressiä.

Tenttejä on pukattu nyt jokaselle viimeselle viikolle, melkeinpä joka ikiselle päivälle löytyy omansa. Stressiä tosiaan riittää, koska en tosiaan oo sellasta tyyppiä, joka lukee niihin tentteihin AJOISSA. Yleensä se rumba alkaa edellisenä iltana ja jatkuu ehkä seuraavana aamuna... Pääasia on se, että läpi pääsee. No nyt oon kyl ruvennu tsemppaamaan, ja mulla on jo aika hyvät mahikset päästä jopa ruotsista läpi, kurssin alussa ei silti tosiaan näyttäny..........
Ja sit on tietenkin tää mun paino, joka pysyy kutakuinkin samassa, koska mässytän aina ton miesystävän kanssa. Tää viikko on siitä hyvä, että hän on iltavuoros, eikä me näin ollen edes oikeen nähdä - näin vältetään mättöhetket! Uskon tällä viikolla painon jopa putoavan, näyttää vaan uhkaavasti siltä, että viikonloppuna tarttis mukamas taas ryypätä. Ei vaan tekis yhtään mieli. Ens viikkoki - VAPPU - voi helvetti sanonpa vaan! Kaikki ne ruoat ja juomat, oumään... Haluaisin niin olla pienempi töihin mennes, mutta tätä tahtia ei hyvältä näytä. Mut onpaha mulla täs vielä kuukauden kiri, ja aion ottaa siitä kaiken irti!!!!!!!!

Ahkera opiskelija.

Nyt en ymmärrä mikä ihme mua vaivaa, ku oon jaksanu vääntää koulujuttuja enemmän ku tarpeeks. Tentteihin oon jaksanu lukea ja hei, oon tehny jopa LÄKSYJÄ! Mitä helvettiä oikeesti. Kai mä keskitän mun energian johonkin sellaseen, etten ees ehdi ajattelemaan syömistä. Pari viime viikkoa hengasin tosin ton poikkiksen tykönä, joten paino junnaa edelleen samassa. Ei tosin nähdä nyt melkein viikkoon, joten tiedän tän painon lähtevän laskuun. Oon jopa vähä tyytyväinenki siihe, et saan vähän omaa rauhaa. On sitä tullu taas nyhjättyä toisen kainalos vähä liikaaki....

Mua tosin häiritsee ihan mielettömästi se, että mua on taas alkanut masentaa ja ahdistamaan ihan vitusti kaikki, mut en vaan taaskaan saa suutani avattua. En tajua mikä mua vaivaa, ja on toi miesystäväki alkanu olemaa melko huolissaa musta, koska se näkee ettei mulla oo kaikki ihan hyvin. Viime viikollaki vedin ihan jäätävät vitutuskännit ja voi sitä morkkiksen määrää.....

Yritän nyt saada tän mun alkoholinkulutuksen minimiin, koska oon nykyään ihan hullu ämmä, ku oon humalassa. On vaan jotenkin niin helppoa tarttua siihe pulloon ja unohtaa se ahdistus, mukamas. Yleensä se vaan pahenee, mut ainaki saan purettua sitä ees vähän.............................

Varsinaista paskaa.

Tässä oon nyt koko päivän odotellu, josko se mies päättäs tulla tänne mun luo vai ei... No ei oo näköjään tulossa, oli tärkeempää tekemistä. On se kiva, että se osaa ainaki priorisoida asiat elämässää. No, itellä ollu koko päivä paastoa, ja pitäs vielä tenttiinki lukea. Kiinnostus tasan nolla, koska mietin vaan sitä, minkä ihmeen takia oon tällä hetkellä yksin enkä käpertyneenä sohvalla jonkun kainaloon.
Tälläki hetkellä oottelen vaivasta viestiä tai puhelinsoittoa, epätoivone ku oon. Täytys nyt vaan keskittyy siihe kouluu vielä pari viikkoa ja sit vois heittäytyä lomalle. En vaan ymmärrä, miks nää viimeset viikot aina ennen jotain lomaa on niin saatanan turhauttavia ja vaikeita.... Helpottas vaan kummasti, jos se yks olis nyt täällä mut EIIII!

Long time no see.

Edelliseen postaukseenki oli jopa tullu kommentteja, joihin en tietenkään ollut vastannut. Syynä siihen se, etten oo pystyny täällä käymään melkeinpä kuukauteen. On vaa nii epäonnistunu olo, koska laihdutus ei oo sujunu. Paino on pysyny paikoillaa, onneks ei sentään oo lähteny nousuun. Musta tuntuu, että oon tällä hetkellä silti ihan ylionnellinen, koska oon löytäny ihmisen jota rakastan ihan suunnattomasti. Ja tässä parasta on se, että sekin rakastaa mua.
Silti haluaisin olla huomattavasti pienempi, ees hitusen alle sen 60 kilon, jota olin tasan vuosi sitten. Muistan vieläki miten vihasin itteeni sillo, aina ku vaan vilkasinki peiliin. Nyt ku katon sillosia valokuvia musta, tällä hetkellä melkeenpä sen 10kg lihavampana, tajuan miten pieni olin. Mulla oli jumalauta jopa lihaksia sillo! Eikä mahaa nimeksikää, mutta sillo se tuntuu vaa nii toisenlaiselta. Olin omasta mielestäni just sen kokone ku olin aina halunnukki olla, ja haluan takas siihen.

-Whatever it takes, I'm gonna make it again!!!!-

 

 

PS. koulu kusee ja pahasti. Mua vaa vituttaa koko se touhu. Oon silti enemmä ku onnelline, että saan siellä opiskella.

Failing.

Alotin opinnot tosiaan tossa maanantaina ja ai että ku tykkään <3 :) Viihdyn ihan äyttömästi mun ryhmän kanssa ja ollaanki oltu jo pariin otteeseen vähä viihteellä. Hyvä vaa, on ainaki tullu tutustuttua muihin paremmi ku mitä vaan koulun penkillä pystyis. Ja tietty alkoholi saa musta aika puheliaan tyypin, joten oon pystyny olemaa paljon avoimempiki. Huh!
Laihdutus sen sijaan.... Fuck! Ei voi muuta sanoo, ku että tänää se alko taas alusta. Terveelliset keinot sikseen, mun on pakko ottaa viimevuotisia keinoja käyttöön, koska sillä se sentää toimi! Nää mun terveysintoilut ei oo johtanu mihinkää tuloksii, päinvastoin; kiloja vaa kertyy! >:(
Enkä muista oonko tätä jo täällä mainostanu, mut nykyää mä seurustelen sen tyypin kans, johon tutustuin kesän alussa. Sillon yritin vaa päästä siitä eroon, mut vitsit ku mulla on hyvä fiilis sen seuras. Sitoutumiskammo kun vaivaa, nii....... Täytyy kattoo, koska se ahdistus iskee. Ehkä hyvä puoli tässä on se, että meillä on etäsuhde. Enpähä ahdistu niin paljoo, ku se ei pyöri koko ajan jaloissa. Kuulostanpa hirveeltä. :D

Another way to die.

 Stressiä pukkaa taas vaihteeks. Mulle on tullu vasta tasan yks pääsykoekutsu, enkä usko että enempää heruu. Ja tää oli mulla vieläpä viimesenä vaihtoehtona, jippii ja jee.... Pistää vaa miettimää, että oonko mä oikeesti NIIN huono, etten vaa ansaitse mitään parempaa?

 Eikä mun mieltä paranna yhtään se, että kesään on 3(!!!) viikkoa ja mä vaan paisun päivä päivältä enemmän. Miksen vaan osaa enää hillitä itteeni?!!!! Olis ihan ok olla väh. saman painone ku vuosi sitte, eli pari kiloa keveempi ku tällä hetkellä -.-' Tiedän, että saisin sen tippumaan tässä ajassa, enemmänki! Jotenki vaa alkaa usko itteeni loppumaan, luuseri mikä luuseri.

Mutta mä voin ainaki yrittää. TÄNÄÄN, siis tä-nään, mä alotan kunnon kuntokuurin. Aina ku alkaa tehä mieli ahmimaan, ni tiedossa on kova setti kyykkyjä kera punnerruksien!!!! Ja mun on PAKKO päästä taas lenkkeilee, tuun vielä hulluks!




PS. Kello on jo melkeinpä puol kolme ja oon taas valveilla. Unirytmi ois kiva ja silleen..... En mä virkeenä ois koulus halunnukkaa olla.

Shit.

Paskoilla fiiliksillä mennään taas. Tiedän lihonneeni, mut en oo uskaltanu käydä vaa'alla. Varmasti muutama kilo on hiipiny takasi, koska tätä mun jatkuvaa syöpöttelyä on kestäny jo jonki aikaa. Vituttaa olla tämmöne epäonnistuja. Onneks sentää koulus viihdyn, asuntolas en niinkää. Kämppis on ku helvetistä ja vihaan sitä yli kaiken. Huonetta en saa vaihdettua, fuuuuuck!!!!!!!!!!
Koitan mennä tän päivän alle tonnin kaloreilla. En vaan jaksais feilata taas yhtä päivää lisää. Jotenki tuntuu, et tää mun laihdutus ei etene. "Huomenna sit, tänää ahmitaan...." Ja vitut! Mun on jatkettava tätä laihista tasan NYT! Mä en voi lykätä sitä enää, kesään ei oo enää kauheen montaa kuukautta ja olishan se kiva olla jo vappuna huomattavasti hoikempi. Koska sillon tiedän tapaavani erään ihmisen, jolle mä haluun näyttää, et musta on tähän. Saan ainaki motivaatiota siitä!
Ja ehkä mun mielialaki vois tästä kohentua, jos sais näitä ylimääräsiä kiloja pois. Mutta joo, mietin vaa et miten paljon mä viime vuonna laihdutin enne kesää - 16kg!!!!!! Ja alotin sillo tammikuun puole välin jälkee.... No joo, massaa oli sillo hippase enempi, mut mä tiedän et oon tehny tän ennenki... Joten kyl mun on nyt saatava about 10kg AINAKI pois. Tai oisha se ainaki kiva.........

:s

Huomenna pitäs taas lähteä kotia kohti enkä oikeestaa oo ees oottanu sitä. Jotenki mua vaa ahdistaa tieto siitä, että: " Nyt voi syödä taas kunnolla, ku kerran koko viikon on eläny vähällä ruualla koululla." Mut mä yritän vaihteeks vältellä safkaa, tosin se on niin saatanan vaikeeta ku nyt on joku joka vahtii syömisiä. ARGH!!! Onneks sentää tääl asuntolal ruuan välttely on nii helvetin helppoo. Kukaan ei kiinnitä huomiota mun syömisii, mut viikonloput onki sit aina eri juttu. Ootan jo kauhulla talvilomaa, viikon verran himassa... Jee?

Soon it's summer again.

About 5 kuukautta ja on taas kesä. Sortsit ja bikinit, täältä tullaa! Viime vuonna laihdutin n. 16 kg enne kesää. Nyt toivon, et saisin pois ees 5.... Säälittävää. Mihi mun kontrolli ja itsekuri on oikee kadonnu? Syön nykyää normisti, ilman et ajattelen sitä paskaa, mitä tungen kurkusta alas. Oon paska laihduttaja!!! Jotenki oon junnannu paikoillaa ny pari kuukautta ja se vituttaa mua ihan suunnattomasti. Ja silti, mä en tee mitään. FUCK THIS SHIT!!!!
Ehkä tää johtuu stressistä, ku tulin uutee kouluu ja muutin johki kuppasee asuntolaa ja blaa. En vaa oo tottunu tämmösee. Mulla oli sentää oma kämppä jotai 3 vuode verra, kyl siihe omaan rauhaan ehti jo tottumaa. Ja nyt mun tarttis tottua huonekaverii, joka ei ikinä ees puhu mulle.... Vitun hienoo.
Ja on se sopeutumine toho luokkahenkeeki vaikeeta. Muut on alottanu mua puol vuot aikasemmi ja yhtäkkii mä pongahdan keske kaike paikalle. Vaatii vähä ponnistelui, et saan ees puhuttuu kellekkää. Mä en oo mikää nii kauheen sosiaaline tyyppi. Onneks tääl on sit kans niit, jotka vaa tulee juttelee...
Ehkä mun syömisten tarkkailua vaikeuttaa just kans toi huonekaveri. Tottakai se kiinnittää huomioo mun syömisii, ku se ite ei muuta teekkää ku syö!!! Ehkä välil vähä nukkuu ja lukee ja sit taas lisää ruokaa. Joku päivä mä jopa heräsin sen maiskutukseen. VOI LUOJA! Ehkä ton takia jopa vähä ootan sitä kesälomaa, mut sit taas toisaalta... Mulle tulee kiire.

Long time no see....

On hiuka pitäny kiireitä tän koulun kans, et on tää blogi unohtunu joksiki aikaa. Mutta siis, tällä hetkellä menee hyvin ainaki koulun osalta. Oon tutustunu jo joihinki tyyppeihi, enkä oo siis yksin enää :D Hyvä niin. Laihdutus, noh se menee vähä niin ja näin. Vaikee sanoo, ku mulla ei oo täällä vaakaa. Mutta koitan ainaki parhaani tehä sit ilman sitä vaakaa. Onneks tääl on punttis <3

First day at school.

Vihaan tätä. En tunne ketää, en uskalla puhuu muille. Taidan olla koko lukukauden yksin. FUUUUUCK!!!