IT'S ALL OUT THERE!

Noni, multa on sitä painoa ja pituutta kyselty melko useesti, ni se on nyt tossa sivussaki esillä. Eli joo, siinä 60:n kiepeillä mennää. Ok, on se hiema alle; 59, jotain. Mut ruksitan vasta sitte ku oon tasalukemassa. Jotenki sen painon "julkistaminen" on ollu niin vaikeeta. Johtuu varmaa siitä, että mä häpeen sitä, miten iso oon ollu. Ja oon vieläki, mut en sentää enää niin jätti. En tajua, miten oon voinu elää itteni kanssa sen kokosena. Ja siis toi ei oo ees ollu se mun suurin paino. Mä oon enimmilläni ollu jotain 86,9 kg, joskus ammattikoulun alussa about nelisen vuotta sitte. YÄK!!!! Jotenki se luku havahdutti mut ja laihdutin sillo yli kymmenisen kiloa. Ja lihoin pari vuotta sit 5 niistä takasi.
En sit tiiä, et miten mä päätin ryhtyä tähän taas. Mut tällä kertaa onnistun tässä, varmaan osittain siks et tää laihdutus on aikalailla jo syövyttäny mun ajatusmaailman, ja nykyään en muuta ajattelekkaa ku kaloreita ja liikuntaa. Se ei oo elämää, mut se on nyt osa mua. Mun on vaan pakko saada koettua, millasta on olla pieni ja ihana ja ja ja... Haluisin vaan sen raon reisien väliin ja litteen mahan <3 Kai mä kuvittelen tän masennuksen häipyvän ku tuhka tuulee ku saavutan ton mun tavotteen... Oon vaan miettiny, et jos tosissaa yllän siihe, ni mitä mä sit teen? Jatkanko mä tällä tavalla vai osaanko mä sit lopettaa. Kai sen näkee sit.