Kaikki varmaan kuvittelee, että mulla olis jonkinlainen "hällä väliä"- asenne ihan joka asian suhteen. No mut ei vaan oo. Nytki mun päässä pyörii niin paljon huolia ja murheita, joiden takia en saa ees nukutuks. Ulospäin näytän iloista naamaa ja hymyilen sitä tyhmää feikkihymyä. Sisältä mä kuolen. Huudan mun pään sisässä eikä kenelläkää oo aavistustakaa miten paha mun on olla.
Vappu oli ihan perseestä, ylläri... Annoin mun kaverin leikata mun hiukset ja se pilas ne. En saanu kunnon kännejä kossupullosta (?!), ja baarissaki oli niin TYLSÄÄ! Eikä mun mielialaa todellakaa paranna se, että meikän isä on vihanen mulle. Meillä oli sovittu meno ja venasin, että se tulis hakemaan mut mutsin luota. Se ei koskaan tullu. Petyin niin paljon. Mutta tää oliki vissii kaikki mun syytä, ku en mukamas ilmottanu sille missä oon ja lähenkö sen kaa sinne sovittuun paikkaan. Joopa joo. Oon kyllästyny ottamaa kaikki syyt niskoilleni, FUUUUUUUUUUCK!!!!
Ja mun alkoholisoituminen se vaan jatkuu. En tajuu, miks kukaan ei mieti miks juon. Ne vaan syyllistää mua siitä.
On vaan niin paha olla ja haluun unohtaa kaiken!!!!
