Voisin ihan hyvin vetästä tänään paastopäivän, MUTTA.... Mies on ehkä tulossa tänne tänään, joten se saattas kusta tän koko päivän. Toisaalta toivon ihan tosi paljon, että se ilmestyski oven taakse, mut sit taas... En oikeen jaksas sitä tänää. Se eilen soittelin mulle kännissäpäite läpi yön, ja mun meni niin hermo siihe taas. Ehkä tämmöset parisuhteet ei vaan oo mua varten. Ahdistaa jotenki ihan hirveesti, vaikka rakastan sitä ihan älyttömästi. En vaan oo tottunu tämmösee.
Sinkkuna olemine oli niin paljon helpompaa. Ei tarvinnu suunnitella kavereide tapaamista toisen aikataulun perusteella ja sai mennä ja tulla miten lystäs. Sai tehdä mitä vaan! Nyt tarvis humalassaki pitää jonkinäköstä kontrollia käsissä, hohhoi. Ehkä mulla on muute vaa huono päivä ja ajattelen tämmösiä, en tiiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti