Luojan kiitos en oo tänää vielä syöny mitään, ni voisin oikeestaan ollakki syömättä loppupäivän! Teetä ja kahvii oon kyllä lipittäny ihan kiitettävästi, mut whatever... Oikeestaan kiitän itteeni sen suhteen, että oon jaksanu käydä lenkillä tän viikon, ja meinaan mennä illallaki... Jotenkin hämärällä on kivampi mennä, koska voin sillon vähän väliä juosta, eikä kukaan oo näkemässä. Eipähän tarvii hävetä.
Toisaalta tätä mun raivotilaa ei yhtään helpota se, että huomasin rakkaassa facebookissa käydessäni yhen mun kaverin poistaneen mut sen frendilistalta. Niin että tässä sitä taas nähdään tän munkin luonteen pahat puolet... Mut enköhän mä selvii, ei olis ensimmäinen eikä varmastikkaa viimene kerta!
![]() |
| Mä en anna itteni tehä tätä enää! |
![]() |
| Mulla niin paikkansa pitävä, vielä... |
Nyt mun täytyy vaan jaksaa tää päivä loppuun; ilman ruokaa. Ja huomenna mahdollisimman vähällä... Perjantain punnitus karmii mua ja mä tiedän sen epäonnistumisen tunteen, jonka mä sillon kohtaan. Toivottavasti saan tän laihdutuksen parempaan suuntaan. Fucking hell, I can do this if everyone else can!














Ei kommentteja:
Lähetä kommentti